Sudensiltoja

Narnia -sarja oli minulle lapsena ja nuorena hyvin läheinen. Muistan lukeneni kaikki kirjat pariin kertaan itsekseni ja vielä kolmannen kerran veljelleni ääneen. Olen ollut pitkään aikeissa esitellä sarjan omille lapsilleni, mutta se on tähän asti jäänyt tekemättä. Kirjaston lastenhyllystä bongasin kuitenkin sarjan ensimmäisen osan äänikirjana ja nappasin sen lainaan. Olemme nyt kuunnelleet Narnia-sarjan kolme ensimmäistä osaa äänikirjoina ja sen jälkeen myös katsoneet 2000-luvulla tehdyt elokuvat. Kirjoitan niistä tänään. Mikä ihmeen Narnia? Narnia on englantilaisen C.S. Lewsin luoma fantasiamaailma, jonka ei sinänsä luulisi esittelyä kaipaavaan. Lewis kirjoitti seitsemän Narniaan sijoittuvaa kirjaa vuosina 1950-1958 ja kirjoja on myyty yhteensä yli 120 miljoonaa kappaletta. Tällä luvulla sarja jää toki jälkeen aikalaisensa J.R.R. Tolkienin myyntiluvuista. Tarua sormusten herrasta  (1954-1955) ja Hobittia (1937) on myyty yhteensä yli 250 miljoonaa kappaletta. Kumpikin v...

Kirjoitin  aiemmassa postissani   Kaukopartio -äänikirjasta. Olen pitkien automatkojen ratoksi kuunnellut viime aikoina muutamia muitakin äänikirjoja ja kerron niistä nyt. Kirjailijoina ovat  Mika Waltari ,  Tuomas Kyrö,   Veikko Huovinen ja  Karo Hämäläinen . Matka alkaa Konstantinopolista 1453 ja päättyy Erottajalle 2008. Mika Waltari:  Johannes Angelos  (WSOY 1952) Lukija: Lars Svedberg 10/10 Luin Mika Waltarin historialliset romaanit parisenkymmentä vuotta sitten ja Johannes Angelos  (1952) jäi minulle niistä mieleen rakkaimpana. Sen rakenne eroaa edeltäjistään Sinuhe Egyptiläisestä  (1945) ja Mikael Karvajalka / Mikael Hakim  parista (1948 ja 1949). Ne kuvaavat minäkertojiensa elämää lapsuudesta lähtien useiden vuosien ajalta.  Johannes  taas on kirjoitettu päiväkirjamuotoon ja tapahtuu muutaman kuukauden aikana. Kirjan täydellinen nimi alaotsikkoineen kuuluukin  Johannes Angelos - Hänen päiväkirjan...

Jos luet tätä postia, luultavasti jo tiedät että  Blade Runner -elokuva on saanut innoituksen  Philip K. Dickin kirjasta  Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968), siitä siis otsikko. Kirjoitin edellä  innoituksen tarkoituksella. Olisi nimittäin liioittelua sanoa että elokuva perustuu kirjaan. Luin itse kirjan suomennoksen Palkkionmetsästäjä (Jalava 1989) joskus 90-luvun alussa ja totesin itsekin ettei elokuva seuraa kirjaa, muuten kuin perusideansa osalta. Ajatus biologisista androideista, joita on vaikea erottaa ihmisistä ja palkkionmetsästäjistä jotka "poistavat" androideja on molemmille teoksille yhteinen. Kirjassa ei kuitenkaan puhuta blade runnereista saati replikanteista. Joidenkin päähenkilöiden nimet ovat kyllä samoja. Myös kirjassa androidien metsästäjä on nimeltään Deckard, ja Pris ja Roy ovat androideja. Toisaalta Tyrell Corporationia ei löydy kirjasta. Kirja on nimensä lisäksi muutenkin unenomainen. On unilla osansa elokuvassakin ( Director's ...

Mennyt viikonloppu oli kulttuurianniltaan minulle poikkeuksellinen. Se alkoi perjantaina yösyötöllä, jatkui lauantaina nyrkkeilymatsilla ja päättyyi sunnuntaina replikanttien poistoon. Kyseessä ovat elokuvat  Yösyöttö (2017), Hymyilevä mies (2016) ja Blade Runner 2049 (2017), jotka kaikki pääsin kokemaan isolta kankaalta. Yösyötön kohdalla se vaati hiukan yritteliäisyyttä, sillä elokuva ei ole nähtävissä Finnkinon teattereissa. Blade Runnerit  oikeastaan ansaitsevat samanlaisen käsittelyn kuin aiemmin blogituksen kohteena olleet jatko-osaparit , mutta enpä ehtinyt verestää muistojani alkuperäisen elokuvan parissa ennen uuden katsomista. Kommentoin nyt uutta elokuvaa lyhyesti ja palaan aiheeseen seuraavassa postissani. Yösyöttö (2017) O: Marja Pyykkö K: Marko Leino, Marja Pyykkö (perustuu Eve Hietamiehen romaaniin) 8/10 Yösyöttö on saanut kyseenalaista julkisuutta jouduttuaan tuotantoyhtiö Solar Filmsin, levittäjä Nordisk Filmsin ja Finnkinon kiistan kohteeks...

Tänään on tarjolla tuhti paketti viime aikoina kuluttamaani toimintakulttuuria. Aluksi action-elokuvat Taken 3 (2014), John Wick (2014),  John Wick 2 (2017) ja sokerina (vai heroiinina?) pohjalla tuore toiminnantäyteinen agenttiparodia  Kingsman: The Golden Circle (2017). Lopuksi vielä katsauksessa Mark Millarin Kick-Ass  -sarjakuva-trilogia (tai oikeastaan tetralogia). Ihan ensiksi haluaisin kuitenkin määritellä mitä tarkoitan toiminnalla. Elokuvia Parasta toimintaa Määrittelen puhtaaseen action-genreen kuuluvaksi elokuvat joiden juoni on sankarin, yleensä poliisin (seriffin), sotilaan tai palkkatappajan, harvemmin jokamiehen (kuitenkin sotaveteraanin), kamppailua vihollisia vastaan. Elokuvassa on tavallisesti takaa-ajoja ja muita haasteita, mutta ennen kaikkea sankari joutuu nujertamaan massan vihollisia ennen kuin kohtaa pääpahiksen. Tässä mielessä puhdas action-elokuva muistuttaa tietokonepeliä ja pääpahis loppuhirviötä. Puhdas action-elokuva sijoittuu nyky...