Sudensiltoja

Pika-arvostelussa tällä kertaa pari tuoretta elokuvaa. Molemmissa on tappelua ja ammuskelua, mutta genre näissä kahdessa on silti tyystin erin. Löyhä yhteinen tekijä on että molemmat tapahtuvat (ainakin osittain) Moskovassa. Elokuvaa Tappajan näköinen mies (2016) O: Lauri Nurkse K: Mika Ripatti, Seppo Vesiluoma (perustuu Matti Röngän kirjaan  Tuliaiset Moskovasta ) 7/10 Muutaman vuoden takainen tv-sarja Tappajan näköinen mies (2011) esitteli katsojille Viktor Kärpän, Matti Röngän kirjoihin perustuvan hahmon. (Sarjan katsominen ei ole edellytys tämän elokuvan ymmärtämiselle, mutta sarja on itsessään tutustumisen arvoinen.) Viktor Kärppä, venäläiseltä nimeltään Gornostajev, on Venäjän-Karjalasta kotoisin oleva entinen spetsnaz-sotilas joka on päätynyt asumaan Suomeen ja toimii jonkinlaisena yksityisetsivänä (tai palkattuna kovistelijana) lain harmaalla alueella. Häntä esittää sekä sarjassa että elokuvassa Samuli Edelmann , ja varsin uskottavasti esittääkin, sikäl...

OLEN suuri Ruotsin ja Tanskan ystävä. Arvostan molempien maiden kulttuuria ja pidän maiden ilmapiiristä. Tukholman ydinkeskusta ei ole minun juttuni, mutta lähes kaikkialla muualla missä olen käynyt on tuntunut jotenkin avoimemmalta, vapaammalta ja jopa turvallisemmalta kuin Suomessa. Mistä lie tunteeni johtuu. Tanska on kyllä käytännön tasolla Suomea selvästi vapaampi maa, mm. alkoholipolitiikaltaan (riemuisten suuresti kun voin ostaa tanskalaisesta Irmasta vodkaa lauantaina klo 22), mutta se ei yksin selitä tunnettani, ei varsinkaan Ruotsin osalta. Ruotsihan on folköleineen alkoholipolitiikaltaan tiukempi. Äskettäin uutisoidut kyselyt myös kertovat päinvastaista katuturvallisuuden osalta. Olisiko syynä sitten jokin mystinen hygge tai mys joka Tanskassa ja Ruotsissa on läsnä, mutta joka Suomesta puuttuu? Lomailin äskettäin perheen kanssa Kööpenhaminassa ja aion muutamalla sanalla suositella joitain sen museoita ja nähtävyyksiä. Kuten tapoihini kuuluu, lipsun hiukan uskonnollisil...

Olen ollut Kotiteollisuus-yhtyeen fani vuodesta 2002. Tuolloin kolahtivat yhtyeen albumit  Tomusta ja tuhkasta (2000) ja Kuolleen kukan nimi (2002).  Jotkut yhtyeen sanoitukset olivat minulle aluksi hiukan liikaa, mutta melko pian opin asettamaan ne oikeaan viitekehykseen. Tuomitsen nyt Kotiteollisuuden viime syksynä ilmestyneen (viidennentoista) studioalbumin sekä samoihin aikoihin julkaistun dokumenttielokuvan. Musiikkia Kotiteollisuus: Vieraan vallan aurinko (2016) 8/10 KOTIEOLLISUUDEN lauluntekijä  Jouni Hynynen on useissa yhteyksissä maininnut yhdeksi esikuvakseen Eppu Normaalin. Eppuja Kotiteollisuus versioikin Sotakoira (2008)  levyllä ja Murheen mailla II 2007-2014 (2014) kokoelmalla. Tällä uusimmalla levyllä olen kuulevinani tuoreempiakin vaikutteita, ainakin laulujen nimissä ja teksteissä. Itse levyn nimi on kuin varastettu Apulannalta. Aloituskappale Pahuus ja viha on ehtaa Kotiteollisuutta, alkaa runttauksella ja päättyy kauniisti soljuva...

LUEN nykyisin romaaneja valitettavan vähän ja kun tartun johonkin, luen jotenkin purskeissa niin että minulta kestää kuukausitolkulla päästä kirjan loppuun. Saatan aloittaa useita kirjoja samaan aikaan ja luen välissä lyhyempiä teoksia, vähintäänkin lapsilleni iltalukemisena. Kuten on käynyt ilmi, viime kesästä alkaen olen lukenut myös paljon sarjakuvia. Viimeisenä romaanin lukuprojektina minulla oli  Jussi Valtosen Finlandia-voittaja vuodelta 2014, He eivät tiedä mitä tekevät, ja siitä kirjoitan muutaman sanan tänään. Sen lisäksi kerron kahdesta  Veera Salmen Puluboi -kirjasta, jotka luin lapsilleni menneenä vuonna. Kirjallisuus Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät (2014) 9/10 JUSSI Valtosen kirjaa suositeltiin minulle ja kun olin siitä valmiiksi muutenkin kiinnostunut, nostin sen viime elokuussa lukujononi kärkeen. Aloituksesta kesti silti nelisen kuukautta ennenkuin pääsin loppuun. Viimeiset 330 sivua luin yhdeltä istumalta lentokoneessa Atlantin yllä. ...