Sudensiltoja

Edellisessä postissani kirjoitin  Stranger Thingsistä (2016-) ja siinä yhteydessä unohdin mainita Arkajalat  (1985, alkup. The Goonies ) yhtenä sarjan esikuvana. Tämä omissio johtui puhtaasti siitä etten ollut nähnyt elokuvaa aiemmin. Elokuva on katsottavissa Netflixissä, joten aukko sivistyksessä oli helppo korjata. Nyt kun vihdoin elokuvan katsoin, The Goonies -lainat Stranger Thingsissä ovat merkittäviä ja silmiinpistäviä! Seikkailevien nuorten kaverusten ryhmä ja soppaan sekaantuvat teini-ikäiset isoveljet ja -siskot on yhteistä molempien juonelle. Mutta kumpi ompi parempi? Onko Arkajalat kestänyt aikaa? Toiseksi vähän niinkuin siltana sota-aiheen ja oudon scifin välillä, tuore kotimainen sota-scifi-häröily-sarjakuva Isku Porkkalaan! (Arktinen Banaani 2017), missä oikeat sotasankarit kohtaavat yliluonnollisen uhan. Elokuva The Goonies (1985) O: Richard Donner K: Chris Columbus, Steven Spielberg (tarina) ★★½ Arkajalat on saavuttanut pienen kulttiaseman...

Tähän postiin innoituksen antaa (tietenkin) Netflixin Stranger Things -sarja. Pari oudompaa elokuvaa seuraa mukana. Tuore kotimainen Bodom (2016) ei jää historiankirjoihin. Toisaalta 55 vuoden takainen  The Manchurian Candidate (1962) on tänään yhtä ajankohtainen kuin ilmestyessään! Stranger Things (2016) K: The Duffer Brothers ym. ★★★★½ Stranger Things on Netflixin tuottama scifi-kauhusarja joka sai ensi-iltansa kesällä 2016. Katsoin sen ensimmäisen kauden äskettäin. Jos sarja ei ole sinulle tuttu, nyt on varsin sopiva aika tutustua siihen. Sarjan toinen kausi on nimittäin tulossa Netflixiin lokakuun 2017 lopussa. Sarja sijoittuu vuoden 1983 syksyyn Hawkinsin pikkukaupunkiin Yhdysvaltoihin. Sen tapahtumat saavat alkunsa kun 12-vuotias Will Byers ( Noah Schnapp ) katoaa kaverusten roolipeli-illan jälkeen. Soppaan sekaantuu läheinen Yhdysvaltain Energiaministeriön tutkimuslaboratorio, joka vaikuttaa jatkavan tutkimuksia siitä mihin CIA:n MK-Ultra -kokeet jäivät kesk...

Jos postini yleensäkään, ei tämä ole päivän päälle ajankohtainen. Jatkan tässä  Pimeys-yhtyeen ja Mikko Joensuun viitoittamalla tiellä ja kerron Pimeyden ja Teleksin elokuisista keikoista sekä neljästä levytyksestä joita olen kuunnellut viime aikoina. Otsikosta kiitos kuuluu ystävälleni joka kommentoi niillä sanoilla jakamaani Northwind Collectiven biisiä. Otsikko sopii kuitenkin myös kuvaamaan hyvin Taylor Swiftin ja Ryan Adamsin musiikkia. Collective ylistää taivaallista ja jälkimmäiset maallista rakkautta. Pimeys Tavastialla 18.8.2017 10/10 Pimeyden levynjulkaisukeikka maaliskuussa oli minulla melko tuoreessa muistissa, mutta kun vaimoni halusi itse kokea onko Pimeys-hehkutuksessani perää ja houkutteli minua seurakseni, tartuin tilaisuuteen nähdä heidät uudestaan. Pimeyden lämmittelijänä tällä keikalla esiintyi Topi Saha , jota en valitettavasti ehtinyt näkemään. Vaimoni kuitenkin tykästyi Sahan pienieleiseen ja tunnelmalliseen tyyliin. Levyltä kuunneltuna Saha vaikutt...

Tämän kerran pohdintoja herättävät teokset eivät ole aivan tuoreita, mutta niiden aihepiiri on silti ajankohtainen. Toinen teos käsittelee Suomen kohtaloita toisessa maailmansodassa ja toinen yhä käynnissä olevaa Afganistanin sotaa. Kirjallisuus Onni Palaste: Kaukopartio (2003, äänikirja) Lukija: Veikko Honkanen 4/10 Sotaveteraani Onni Palaste (1917-2009) aloitti kirjailijana jo 1960-luvun lopulla. Hän oli kohtalaisen tuottelias ja julkaisi yhteensä parikymmentä teosta. Vuonna 2003 julkaistu  Kaukopartio on niistä viimeinen. Se koostuu lyhyistä novelleista ja pyrkii olemaan hyvinkin dokumentaarinen. Itse kuuntelin  Kaukopartion  äänikirjana. Toisesta maailmansodasta on jo aikaa, mutta koen että ajankohtaiseksi tämän teoksen tekee Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla ja suomalaisten taipumus muistella nimenomaan toisen maailmansodan tapahtumia itsenäisyyttä juhliessa. Tämän sotanostalgian rahastamiseksi on Väinö Linnan   Tuntematon sotilas  (1954) ...