Massiivisesti marveloitavaa

Jatkan tänään sarjakuvista ja niiden pohjalta laadituista elokuvista ja suoratoistosarjoista. Mutta ennen kuin menen uutuuksiin, palaan 80 vuoden taakse, Marvel-sarjakuvien esihistoriaan.

Captain America Lives!

Ensimmäisen Captain America Comics -lehden julkaisusta on vaivihkaa tullut kuluneeksi 80 vuotta. Kuten jo ihka ensimmäisessä postissani kerroin, natseja vastaan taistelevat Steve Rogers ja Bucky Barnes ilmeistyivät pohjois-amerikkalaisiin lehtipisteisiin joulukuussa 1940, jo ennen USA:n liittymistä toiseen maailmansotaan. Sota-ajan Captain America edusti kovin erilaista arvomaailmaa kun 2010-luvulla valkokankaalla tuttu hahmo. Tämä hyppää silmille tutustuessani juhlavuoden kunniaksi julkaistuun Golden Age Captain America Omnibus Vol. 2 -teokseen (Marvel 2021). Sarjakuvat ovat täynnä avointa rasismia ja propagandaa. Vihollishahmot on piirretty epäinhimillistävään tyyliin ja itse Kapu ja nuori apurinsa Bucky haukkuvat vastustajiaan nykypäivänä sopimattomilla nimityksillä samalla kuin pätkivät heitä armottomasti turpiin. Sama linja jatkui läpi 1940-luvun, kunnes 1949 Kapu lähti jäähylle 74 ilmestyneen numeron jälkeen. Captain America -sarjakuvaa yritettiin herätellä uudestaan henkiin 1954, jolloin Kapu taisteli kommunisteja ja muita maanpettureita vastaan, mutta yritys ei menestynyt vaan jäi kolmen numeron mittaiseksi.

Captain America Comics #14 lehden kansi, Toukokuu 1942: Kapu, Bucky ja ilkeät japsihirviöt. Ei edes pahimmasta päästä.

Kultaisen ajan Kapteeni jääkin kuriositeetiksi ja keräilykappaleeksi. Todellinen Marvel Age alkoi vuonna 1961 ja Captain America herätettiin sen puitteissa uudelleen henkiin 1964 Avengers-lehden numerossa 4. Henkiin herätyksen myötä Kapun sodanjälkeinen historia retconnattiin, ts. lukijoille kerrottiin että alkuperäisen Captain America Comics -lehden tapahtumat eivät uudessa Marvel-universumissa olleet aivan totta, ja kaiken lisäksi paljastettiin että 1940- ja 1950-luvulla vaikuttanut Kapu ei ollut alkuperäinen kilpimies Steve Rogers, vaan hänen manttelinsa tilapäisesti perinyt varamies. Uusi 1960-luvun Kapteeni oli moderni tasa-arvon kannattaja joka kunnioitti vihollisiaan eikä vahingossakaan kiroillut. Marvel-sarjakuvien isä Stan Lee oli mukana jo 1940, joten hänen ajatusmaailmassaan tapahtui harppaus 60-luvulle tultaessa. Vaikka Marvelin historia ulottuu 1930-luvun loppuun, legenda syntyi vasta 1961.

Phase 4 ja suoratoistoa

Marvel Cinematic Universe (MCU) -elokuvien julkaisuohjelma meni uusiksi koronaviruksen takia ja alunperin toukokuulle 2020 odotettu Black Widow (2021) sai ensi-iltansa vasta heinäkuussa 2021. Kannattiko odotus, se selviää kohta. Tänä vuonna on tulossa ensi-iltaan vielä Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings (2021), Eternals (2021) ja Spider-Man: No Way Home (2021). 

Shang-Chiltä en odota kovin paljoa, hahmo ei ole minulle sarjakuvista lainkaan tuttu, mutta elokuva tarjoaa tilaisuuden nähdä jälleen Tony Leung valkokankaalla. Fanit muistavat hänet mm. John Woon 1990-luvun Hong Kong -leffoista. Elokuvassa esiintyy myös Michelle Yeoh, joten ei se täysin huono voi olla.

Eternalsilta en odota yhtään mitään. Myös elokuvan traileri näyttää tylsältä.

Sen sijaan kolmas Spider-Man räjäyttää odotukset kattoon. Tieto siitä että Alfred Molina ja Willem Dafoe toistavat roolinsa Doc Ockina ja Norman Osbornina Sam Raimin 2000-luvun alun Hämis-trilogiasta on järisyttävä. Tästä ei voi seurata muuta kuin hyvää. Elokuvalla on ainekset jopa ylittää Thor: Ragnarok (2017) tähän asti kovimpana MCU-elokuvana.

Elokuvien puutteessa on seurattu suoratoistoa. Disney plussan saapuminen Suomeen on ollut yksi korona-ajan valopilkuista. Marvel-sarjoja on tullut jo peräti neljä: WandaVision (2021), The Falcon and the Winter Soldier (2021), Loki (2021-) ja edelleen jatkuva What If...? (2021). Erityisesti Loki-sarjan suhteen odotukseni olivat korkealla, mutta jouduin pettymään. Tulevista sarjoista odotan eniten Haukansilmän nimikkosarjaa Hawkeye (2021), joka ennakkotietojen mukaan perustuu Matt Fractionin ja David Ajan mainioon tragikoomiseen sarjakuvaan vuosilta 2012-2015.

Saatoit äskettäin lukea peräti Helsingin Sanomista etteivät sarjakuvien luojat ole juuri netonneet elokuvilla. Esimerkiksi Ed Brubaker ja Steve Epting jotka loivat Winter Soldierin -hahmon, jolla Disney/Marvel nyt houkuttelee kuukausitilaajia, eivät ole saaneet elokuvien ja sarjojen tuotoista mitään osia.

Elokuvat/Suoratoisto

Siirrytään tarkempiin arvioihin. Arviot sisältävät täysiä spoilereita edeltäviin MCU-elokuviin, mutta arvioitavia sarjoja vältän spoilaamasta ensimmäistä jaksoa (tai ensiminuutteja) pidemmälle.

WandaVision (2021)

O: Matt Shakman

K: Jac Schaeffer ja useita muita

★★★½

WandaVision (2021) perustuu löyhästi Marvelin 1980-luvun Avengers ja West Coast Avengers -sarjakuvien juonenkäänteisiin sekä 12 numeron mittaiseen Vision and the Scarlet Witch -minisarjaan (1985-1986). Näitä sarjoja käsikirjoittivat mm. Steve Englehart ja Bill Mantlo. Kun kyse on MCU-jatkumosta sarjakuvat antavat oikeastaan vain puitteet tapahtumille.

Alkuasetelma on kutkuttava. Vision (Paul Bettany), joka kuoli Avengers: Infinity War (2018) elokuvassa, ja Wanda Maximoff (Elizabeth Olsen) ovat nähtävästi muuttaneet 50-luvun pikkukaupunkiin elämään normaalia perhe-elämää. He yrittävät salata supervoimansa muilta asukkailta. Tapahtumia seurataan tv-sitcom-tyyliin, kuva on mustavalkoinen ja kuvasuhde on 4:3, jopa naururaita on mukana.

Seuraavissa jaksoissa tyyli muuttuu vuosikymmen kerrallaan. Toisen jakson lopussa kuva muuttuu värilliseksi ja tyyli 70-luvulle. Mysteeri alkaa avautua vasta kolmannessa jaksossa. Lopulta kuvasuhdekin muuttuu normaaliksi. Jaksot ovat napakan mittaisia, n. 30 minuuttia sitcom-henkeen sopivasti.

WandaVision toimii monella tasolla. Etenkin alkupään jaksot ovat onnistuneita pelkästään tv-parodioina, ilman mitään taustajuonta. Kun tapahtumien luonne on tullut selväksi seuraa pari jaksoa tyhjäkäyntiä. Viimeisessä yhdeksännessä jaksossa lyödään kaikki kortit pöytään. Loppu jättää oven auki jatkolle ja sitä on kaiketi luvassa elokuvassa Doctor Strange in the Multiverse of Madness (2022).

The Falcon and the Winter Soldier (2021)

O: Kari Skogland

K: Malcom Spellman ja useita muita

★★★

Myös The Falcon and the Winter Soldier (2021) sarjan taustat ovat 1980-luvun sarjakuvissa. Captain America -lehdessä esitettiin 1987-1989 Marc Gruenwaldin kirjoittama juonenkaari jossa alkuperäinen Kapu Steve Rogers korvataan yli-innokkaalla John Walkerilla. Tästä seuraa lopulta yhteenotto Rogersin ja Walkerin välillä.

MCU:n todellisuudessa Steve Rogers luovutti Kapteeni Amerikan kilven Sam Wilsonille Avengers: Endgamen (2019) lopussa, eikä enää esiinny tässä sarjassa. Pääosaan nousevat Wilson, eli Falcon, ja Bucky Barnes, eli Winter Soldier. Sarjan tapahtumat alkavat puolisen vuotta Endgamen jälkeen. Ensimmäisessä jaksossa Falcon luovuttaa Kapun kilven museoon, jossa se ei kuitenkaan kauan säily. USA:n hallitus nimittää terrorismin vastaisen sodan sankarin John Walkerin uudeksi Kapteeni Amerikaksi ja luovuttaa kilven hänelle. Sekä sarjan nimihenkilöt että Walker lähtevät tahoillaan metsästämään Flag Smashers terroristijärejstöä joka on onnistunut samaan jostain käsiinsä supersotilasseerumia.

Kaksi Kapua, Steve Rogers ja John Walker ottavat yhteen sarjiksessa 1989. Tätä ei nähdä tv-sarjassa.

Sarjan kuvaama maailma on synkkä, hetkittäin jopa inhorealistinen. Alkuperäisen Kapteeni Amerikan edustama idealismi on kuollut ja jäljellä on vain harmaan sävyjä. Terroristeilla on jalo tarkoitus ja heitä metsästävät turvautuvat kyseenalaisiin keinoihin. Sarjan alleviivaamana teemana on rakenteellinen rasismi, etenkin yhdysvaltalaisessa kontekstissa.

Sarjassa on useita tehokkaita hetkiä ja taistelukohtaukset ovat keskimäärin toimivia. Myös buddy-huumori Wilsonin ja Barnesin välillä toimii. Anthony Mackie ja Sebastian Stan toistavat tasaisesti roolihahmonsa elokuvista. Parhaat pointsit kerää kuitenkin uusi tulokas Wyatt Russell, joka ilmentää John Walkerin ristiriitaista hahmoa hienosti. Sarjan löysä rytmitys kuitenkin laskee pisteitä. Tunnin mittaisiin jaksoihin mahtuu täytekohtauksia. Parissa jaksossa kuvataan viipyilevästi Sam Wilsonin vierailua Louisianassa sukulaisten luona ja varsinainen juonen kuljetus seisahtuu. Toisaalta nämä kohtaukset inhimillistävät ja syventävät Wilsonin hahmoa ja tekevät hänestä Peter Parkerin kaltaisen supersankarin jolla on myös arkipäivän huolia. 

Henry Jackmanin soundtrack on svengaava ja tehokas. Se on päätynyt omalle Spotify-soittolistalleni. TJEU: Louisiana Hero

Loki (2021-)

O: Kate Herron

K: Michael Waldron ja useita muita

★★

Loki (2021) sarjan tapahtumat saavat alkunsa Avengers: Endgame (2019) elokuvan kohtauksesta, jossa Loki-variantti pakenee vangitsijoiltaan Tesseraktin avulla. Tesserakti on siis yksi niistä ikuisuuskivistä joita on jahdattu useissa elokuvissa. Oikeastaan kivi on aina ollut pelkkä MacGuffin, ja etenkin tässä sarjassa se säilötään pois silmistä ensimmäisten minuuttien aikana. Loki kohtaa Time Variance Authority (TVA) -nimellä kulkevan militantin organisaation. Hänet vangitaan ja hän saa syytteen "pyhän aikajanan" rikkomisesta. Nimittäin aidossa aikajanassa Lokin olisi tullut kokea elokuvissa esitetty kohtalo ja kuolla Thanoksen käsissä. TVA:n salaperäisiä taustavoimia selvitetään kuuden jakson ajan.

Lokin hahmo on sarjakuvissa kokenut koskettavan ja suositun juonenkaaren etenkin Kieron Gillenin luotsaamana 2011-2014, alkaen Journey into Mystery -lehdessä ja jatkuen Young Avengers -sarjassa. Gillen esitteli nuoremman ja kiltimmän version Lokista, Kid Lokin. Gillenin Loki on ennenkaikkea kepposten jumala, ei enää pahuuden ja harmin jumala. Hän päihittää viholliset juonillaan ja nokkeluudellaan, ei raa'alla voimalla. Tom Hiddlestonin Lokissa on ollut jo elementtejä Gillenin Lokista, ja juuri tämän takia odotin nimikkosarjalta paljon. 

Vaikka Loki-sarja lainaa joitain Gillenin ideoita, mm. Kid Loki vilahtaa yhdessä jaksossa, se ei valitettavasti yllä lähellekään sarjakuvien tenhoa. TVA on sarjakuviin alunperin Walt Simonsonin luoma kolmen lehden juonenkaareen. Muut käsikirjoittajat ovat toki jatkaneet TVA:n tarinaa, mutta koko Marvel-kaanonissa se on vähäinen alaviite. Sarja lypsää TVA:sta kaiken minkä irtoaa ja ylikin.

Kuten Falcon-sarjassa, jaksot ovat n. tunnin mittaisia ja valitettavasti sisältävät lukuisia tarkoituksettomia hetkiä. Etenkin viimeinen jakso anti-klimaattisine loppuratkaisuineen on tuskastuttava. Ehkä joitain hardcore-Marvel-faneja ratkaisu tyydyttää, mutta minua se ärsyttää. Tämänkö "paljastuksen" takia katsoin 6 tuntia tuubaa?

Tom Hiddlestonin kepeä roolityö Lokina ei pysty paikkaamaan käsikirjoituksen heikkouksia. Joskus ärsyttävä Owen Wilson onnistuu olemaan tässä sarjassa sympaattinen TVA:n agentti Mobius M. Mobius. Minulle tuore kasvo Gugu Mbatha-Raw TVA:n johtohahmona on pelkästään ärsyttävä. Kokonaisuutena sarja kestää yhden katsomisen. Alivaltiosihteeriä mukaillen: Alkua kohden paranee mutta menköön. Annan kaksi tähteä. 

Loki-sarjalle on tulossa jatkoa. Toivotaan että jatko on tätä ykköskautta parempi. Loki-sarjakuvissa ja Tom Hiddlestonin Loki-variantissa on ainesta enempään.

Black Widow (2021)

O: Cate Shortland

K: Eric Pearson

★★★½

Black Widow (2021) saatiin vihdoin valkokankaalle koronaviiveen jälkeen. Jos et uskaltanut vielä rokottamattomana elokuvateatteriin, Disney+ tarjosi mahdollisuuden katsoa elokuva lisämaksusta suoratoistona. Jos valitsit tämän vaihtoehdon, toivottavasti ruutusi on riittävän iso ja subbarisi kumiseva. Black Widow on nimittäin isolle kankaalle sovitettua ryminää.

Kuten nimestä voi päätellä, elokuvan pääosassa on Scarlett Johanssonin esittämä Black Widow, siviilissä Natasha Romanoff. Endgamen nähneenä tiedät että Natasha menehtyi hankkiessaan Sielukiveä. Tämän elokuvan tapahtumat sijoittuvatkin Captain America: Civil War (2016) -elokuvan jälkeiseen aikaan, jolloin Musta Leski on pakosalla viranomaisia. Pakomatkaan tulee kuitenkin mutkia kun menneisyyden varjot palaavat vaivaamaan Leskeä. Elokuvan juonesta en sano sen enempää. Ryminän sekaan on kuitenkin koplattu vakavaa asiaa. 

Mainiot näyttelijät ja heille kirjoitettujen hahmojen keskinäinen dynamiikka kannattee elokuvaa. Florence Pugh on Natashan kasvattisisko Yelena. Rachel Weisz on tyttöjen kasvattiäiti. Stranger Thingsistä tuttu David Harbour on neuvostoliittolainen supersotilas, joka yrittää samalla olla isähahmo. Ray Winstone on sankarien vastavoima, poikkeuksellisen hirviömäinen pahis. Pelkästään hänen kylmäävä roolityönsä nostaa elokuvan arvosanaa puolella tähdellä. Winstone on tullut minulle tutuksi jo Robin Hood (1984-1986) -sarjan Puna-Willinä.

Ei tämä ihan kärkeen mene MCU-elokuvien joukossa, mutta voiton puolelle jäädään kuitenkin. 

Entä jos...?

What if...? on vielä kesken, joten en ala perkaamaan sitä vielä syvällisemmin. Neljän jakson perusteella tunnelma on vaihtelee neutraalista negatiiviseen. Entä jos Marvel olisikin jättänyt tämän sarjan tekemättä? Emme ehkä olisi menettäneet mitään.

Shang-Chi tuli ensi-iltaan tänään. Jään odottamaan IMDb-pisteiden tasaantumista ja luen sillä aikaa alkupään Amazing Spider-Man -lehtiä.